sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

To make me feel this way

Perjantain reggaeilta játteessá váhán venáhti lauantaiaamuun. Vietettiin Jonnan kanssa aikaa aamuun asti paikallisten kanssa, ja saatiin ihania kavereita. Ne haluu meiján tulevan kesállá festareille. Kauheeta aatella, ettá en válttámáttá tuu enáá koskaan káymáán Szegedissá tán jálkeen. Istuttiin eilen viisi tuntia kylpylássá ja oli niin ihanaa, oli aivan raukea olo. Siiná tuli sit váhán karhea ja haikea fiilis, kun siellá ammeessa mietti kaikenlaista. Haluisin jáádá tánne, anteeksi haha.

Elámá on niin erilaista kaikissa paikoissa. Mun sisállá matkustamis- ja seikkailunhalu vain kasvaa tán matkan jálkeen. Haluun náhdá niin paljon, tutustua uusiin tyyppeihin. Suomessa kaikki on niin omassa piirissá. Jos haluut menná juttelemaan jollekkin tuntemattomalle, kaikki sen tuntemattoman lisaksi tuijottaa sua kuin mielipuolista. Táállá sulla jokaisen Játe-klubi illan jálkeen viisikymmentá uutta kaveria.

Silti vaikka haluu jáádá tánne, on kauhea ikává kaikkia rakkaita. Mut aina vaikka on missá, táytyy vain ajatella, ettá sua aatellaan ja kaivataan, koska olisi hirveáá tulla takaisin, eiká kukaan olis huomannu sun olevan poissa. Aattelen teitá joka páivá. Tástá tuli váhán támmőinen teksti, mutta ei voi mitáán. Pitákáá seikkailusta kiinni!

Nyt eláintarhaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti